Työhyvinvoinnin merkityksestä puhutaan paljon. Kuinka omaa ja kanssaihmisten hyvinvointia voi pyrkiä edistämään niin työelämässä kuin työnhaussakin?

Tässä artikkelissa tarkastellaan muutamia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja keinoja niiden tunnistamiseksi sekä hyvinvoinnin edistämiseksi.

Hyvinvointi työn keskiössä

Joka luukusta tulee ohjeita siihen, miten työhyvinvointia voi edistää mm. johtamisella, esimiestyöllä ja henkilöstön osaamisen kehittämisellä. Työympäristön pitää olla viihtyisä ja motivoiva, ja työergonomia sekä työturvallisuusasiat tulee luonnollisesti huomioida. Onkin monia hyviä ja tärkeitä tapoja, joilla työnantajat pystyvät resurssiensa puitteissa edistämään henkilöstönsä hyvinvointia.

Työntekijöiden oman hyvinvoinnin edistämisen osalta perinteiset elämäntapaohjeet "lepää riittävästi, syö terveellisesti ja liiku säännöllisesti" pätevät edelleen. Yhä enemmän puhutaan kuitenkin myös esimerkiksi työajan joustavuudesta ja etätyön tekemisestä työhyvinvoinnin yhteydessä. Mutta mitä sitten, kun työaika ei jousta tai työtä ei voi tehdä etätyöpisteeltä käsin?

Toimivaa vuorovaikutusta. Tärkeässä asemassa ovat mm. jokapäiväiset kohtaamiset, ja ennen kaikkea niissä välittyvä

• arvostus
• kunnioitus
• ystävällisyys
• kannustava asenne

toisia kohtaan. Vuorovaikutustaitoja tarvitaan niin työelämässä kuin henkilökohtaisessa elämässä – harva ystävyys- tai parisuhde kestää ilman toisen ihmisen huomioimista tai ystävällistä sanaa. Siinä missä kaikilla ei ole luontaista lahjakkuutta matematiikassa tai urheilussa, taidot ovat erilaisia myös vuorovaikutustilanteissa. Kun matematiikkaa harjoitellaan laskemalla, mikseipä siis vuorovaikutustaitoja harjoiteltaisi työtiimeissä.

Kovasta harjoittelusta huolimatta, meillä jokaisella on joskus huono päivä. Silloin kannattaa olla itselle armollinen. Armollisuus kannattaa myös työkaveria kohtaan, jos huomaa hänellä alavireistä oloa.

Tukea työntekijälle. Vaikka vuorovaikutustilanteet sujuisivat kitkoitta, työ olisi kaikin puolin mielekästä ja työaikakin joustavaa, työntekijä saattaa silti kokea uupumusta. Uupumuksen taustalla ei aina ole yksinomaan työ tai siihen liittyvät asiat, vaan myös henkilökohtaisen elämän haasteet voi heijastua voimakkaastikin työssä jaksamiseen. Tällöin taukojumpat, sähköpöytä tai yhteiset kahvihetket eivät välttämättä riitä tuottamaan iloa ja energiaa työhön.

Silloin onkin aika rohkeasti kääntyä työterveyden puoleen ja jutella erilaisista vaihtoehdoista kuormitustekijöiden vähentämiseksi tai niiden hallitsemiseksi. Myös esihenkilön kanssa kannattaa jutella, mikäli luottamussuhde on kunnossa, jolloin esihenkilö tietää paremmin, millaista työkuormaa pystyt sillä hetkellä ylläpitämään.

Mikäli työhyvinvointia heikentää väärinkäytökset tai esimerkiksi työympäristön haasteet työpaikalla, on mahdollista kääntyä myös esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun puoleen asian ratkaisemiseksi.

Työhyvinvointi on monen tekijän ja asian tasapainottelua. Ennen kuin hyvinvoinnin kehittämistä viedään organisaatiossa eteenpäin, olisi hyvä kuulla henkilöstöä ja tunnistaa mahdollisia kuormitustekijöitä ja niiden taklaamiseksi soveltuvia toimenpiteitä.

Parempaa työnhakua

Myös työnhaku käy työstä, kuten monet hyvin tietävät. Siksi onkin tärkeää, että myös työnhakijana voit hyvin ja olet työkuntoinen, aivan kuten työelämässäkin.

Voidaan ajatella, että samat perusperiaatteet pätevät hyvinvoinnin edistämisessä, oli kyse sitten työnhausta, työelämästä tai henkilökohtaisestakin elämästä – syö hyvin ja terveellisesti, nuku riittävästi, liiku ja ulkoile. Näillä toki voi saada perusasiat ja oman terveyden hyvälle mallille ja niin kannattaakin, mutta jokainen kokee työnhaun kuormittavuuden yksilöllisesti.

Pyri siis tunnistamaan, mitkä sellaiset asiat työnhaussa aiheuttavat sinulle eniten stressiä, joihin pystyt jotenkin itse vaikuttamaan:

Koetko esimerkiksi, että työnhakutaitosi eivät ole riittävät, etkä siksi ole tyytyväinen ansioluetteloosi, hakemuksiisi tai haastatteluissa suoriutumiseen? Harkitse esimerkiksi työllisyyspalveluiden kautta tarjolla olevia, maksuttomia työnhakuvalmennuksia, tai vaihtoehtoisesti itseopiskelua esimerkiksi verkkokurssien avulla. Taitojesi kehittyessä saatat huomata, että työnhakuun liittyy yksi stressitekijä vähemmän.

Tai koetko, että istut aamusta iltaan tietokoneella väsäämässä hakemuksia, jotka eivät koskaan tuota haluttua lopputulosta? Pyri tauottamaan työnhakuasi, aivan kuten pitäisit taukoja myös työelämässä. Tai kokeile vaihdella työskentelypaikkaa – mitä jos menisit esimerkiksi kirjastolle joku päivä? Voi olla, että löydät sieltä ergonomisemman työpisteen, kuin mitä kotoasi löytyy.

Tunnetko muita työnhakijoita? Vertaistuen ja kenties vaikka työnhakukaverin hakeminen arkeen voisi tehdä hyvää, koska työnhaku voi olla yksinäistä puurtamista. Tärkeintä on, että löydät juuri sinulle sopivan tavan työskennellä, oli kyse työnhausta tai työnteosta.

Kuuntele siis itseäsi ja pyri tunnistamaan ne asiat, mitkä heikentävät hyvinvointiasi. Ja tärkeimpänä, ole armollinen itsellesi.