Hyvinvointi työn keskiössä

19.11.2019 12:42

Hyvinvointi työn keskiössä

Työhyvinvointi on läsnä kaikkialla. Blogit täyttyvät ohjeista, miten työhyvinvointia voi edistää mm. johtamisella, esimiestyöllä ja henkilöstön osaamisen kehittämisellä. Työympäristön pitää olla viihtyisä ja motivoiva ja työergonomia- ja työturvallisuusasiat tulee luonnollisesti huomioida. Myös perinteiset elämäntapaohjeet "lepää riittävästi, syö terveellisesti ja liiku säännöllisesti" pätevät edelleen. Uudempaa suuntausta edustavat näkemykset työajan joustavuudesta ja etätyön tekemisestä aloilla, joilla se työnteon kannalta on mahdollista. Mutta mitä sitten, kun työaika ei jousta tai työtä ei voi tehdä etätyöpisteestä käsin?

Työtä ihmiseltä ihmisille

Kunta-alan työt ovat pitkälti työtä, jota tehdään kasvotusten vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Myöhemmin tulevaisuudessa robotiikka saattaa tuoda apuja joihinkin työn osa-alueisiin, mutta tässä hetkessä ja lähitulevaisuudessa työ on ihmiseltä ihmiselle tehtävää työtä. Opetus-, varhaiskasvatus- ja hoitotyö vaativat vuorovaikutuksellisen työsuoritteen tiettyyn aikaan tietyssä paikassa. Ruoka- ja laitoshuoltopalvelut tuotetaan myös kellontarkasti. Vaikka koululta tai hoitolaitokselta puuttuisi valmistuskeittiö, ruoka valmistetaan paikassa A ja toimitetaan paikkaan B sovittuna kellonaikana.

Vuorovaikutustaidot työelämässä

Kun työaika ja -paikka eivät voi joustaa, mitkä tekijät voisivat nousta työhyvinvoinnin keskiöön? Johtaminen ja esimiestyö luonnollisesti, mutta tärkeässä asemassa ovat myös jokapäiväisten kohtaamisten vuorovaikutuksellisuus. Ennen kaikkea

  • arvostus
  • kunnioitus
  • ystävällisyys
  • kannustava asenne

toisia kohtaan. Vuorovaikutustaitoja tarvitaan työelämän lisäksi myös henkilökohtaisessa elämässä. Harva ystävyys- tai parisuhde kestää ilman toisen ihmisen huomioimista tai ystävällistä sanaa. Vuorovaikutustaidot eivät kasva jokaiselle luonnostaan. Siinä missä kaikilla ei ole luontaista lahjakkuutta matematiikassa tai urheilussa, taidot ovat erilaisia myös vuorovaikutustilanteissa. Kun matematiikkaa harjoitellaan laskemalla, mikseipä siis vuorovaikutustaitoja harjoiteltaisi työtiimeissä. Kovasta harjoittelusta huolimatta, meillä jokaisella on joskus huono päivä. Silloin kannattaa olla itselle armollinen. Armollisuus kannattaa myös työkaveria kohtaan, jos huomaa hänellä alavireistä oloa.

Yksilölliset tarpeet hyvinvoinnin tekijöinä

Vaikka vuorovaikutustilanteet sujuisivat kitkoitta, työ olisi kaikin puolin mielekästä ja työaikakin joustavaa, työntekijä saattaa silti kokea uupumusta. Uupumuksen taustalla ei aina ole yksinomaan työ tai siihen liittyvät asiat. Uupumukseen voi liittyä muiden elämän osa-alueiden vaatimia suorituspaineita. Tällöin taukojumpat, sähköpöytä tai yhteiset kahvihetket eivät välttämättä riitä tuottamaan iloa ja energiaa työhön. Myös jatkuvasti aliresurssoiduissa tiimeissä työskentelevät voivat kokea hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet tehottomiksi. Heidän hyvinvointiaan saattaisi sen sijaan edistää lisäkädet ja sitä myötä työkuorman keventäminen. Se, mikä edistää toisen työhyvinvointia, voikin lisätä toisen taakkaa. Työhyvinvointi on monen tekijän ja asian tasapainottelua. Henkilöiden, yksiköiden ja organisaatioiden takana olevat taustat on hyvä tunnistaa ennen kuin hyvinvoinnin kehittämistä viedään organisaatiossa eteenpäin.

ps. Hyvinvoiva työntekijä voi myös mielenterveydeltään hyvin. Parasta aikaa on käynnissä mielenterveysviikko. Tämän vuoden viikon teemana on ”Diagnoosina ihminen -sairauksista huolimatta”. Lue lisää aiheesta teemaviikon sivuilta.

Tutustu Kuntarekryn työelämäuutisiin ja työnhakuvinkkeihin

Lisää tästä aiheesta

Lue lisää aiheista