Vietämme valtavan osan ajastamme töissä. Millainen merkitys työpaikalla muodostetuilla ystävyyssuhteilla ja toimivalla työyhteisöllä voi olla työssä viihtymiseen ja jaksamiseen?

Eliina, Susanna, Heli ja Tiina ovat neljän ystävyksen porukka, jotka työskentelevät Vaasan kaupungilla. He halusivat jakaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan työystävyytensä vaikutuksista työhyvinvointiin.

Sisältövaroitus: Hyvän mielen juttu!

Tutustutaan työystäviin

Eliina ja Susanna työskentelevät viestintäsuunnittelijoina ja Heli markkinointisuunnittelijana Vaasan kaupungin Viestintä ja yhteiskuntasuhteet -tiimissä. Myös Tiina työskenteli aiemmin vuosia samassa tiimissä viestintätehtävissä, mutta viime vuodet hän on ollut projektipäällikkönä ja palvelumuotoilijana kaupungin IT-puolella, Digitalisaatio ja innovaatiot -tiimissä. Myös muut ovat työskennelleet kaupungilla jo useita vuosia.

Vaikka naiset eivät olekaan työskennelleet kaikki koko aikaa samassa tiimissä, on heidän välilleen muodostunut vuosien varrella merkityksellinen, sekä työelämään että muuhun elämään positiivisesti vaikuttava ystävyyssuhde.

Naisilla oli kuitenkin yhteistä taustaa jo ennen työskentelyä samassa tiimissä: esimerkiksi viestintätiimin tuorein jäsen Heli oli tutustunut kaikkiin muihin porukasta jo edellisen työnsä kautta yhteistyöprojektien merkeissä. Myös Eliina ja Tiina tunsivat edellisen työnsä kautta. Lisäksi, he kaikki opiskelivat Vaasan yliopistossa, vaikkakin osin eri aikoina ja eri tutkintoja, eivätkä kaikkien heidän polkunsa kohdanneet vielä tuolloin. Heli ja Susanna kuitenkin opiskelivat jopa samaa pääainetta samalla vuosikurssilla.

Aiemmat yhteydet vaikuttivat positiivisesti työssä aloittamiseen samassa tiimissä myöhemmin elämässä: ”Oli kiva kun oli joku tuttu kasvo täällä kun aloitti”, Eliina muistelee.

”Kuin kotiin olisi tullut”

Kun tiimityö naisten välillä alkoi, oli heti selvää, että he tulevat erinomaisesti juttuun. Useampi heistä kuvailee, kuinka uusista työkavereista oli heti alkuunsa jotenkin tuttu ja samanhenkinen olo, vaikka ovatkin ihmisinä erilaisia. Erityisesti huumori yhdistää heitä.

”Tuli semmoinen olo, että nuo ihmiset ymmärtää mua tosi helposti ja on hauskaa! Vaikka jokainen meistä on erilainen niin joku yhdistävä tekijä siinä on. Tutustuminen on ollut helppoa ja halutaan myös aidosti viettää aikaa yhdessä. Ja se huumori on kyllä ihan lyömätön”, Tiina pohtii.

Eliina korostaa, kuinka he myös jakavat kaikkea hyvin avoimesti ja komppaa huumoria yhdistävänä tekijänä: ”Meillä on kyllä aina hauskaa, nauru raikaa töissä ja vapaa-ajalla. Välillä itketäänkin toki.” Tiimissä aloittaminen oli helppoa, kun koki olevansa tervetullut, joukkoon vaan sujahti mukaan eikä tarvinnut arkailla mitään.

Heli muistelee, kuinka työsuhteen alkaessa sekä työhön että henkilökohtaiseen elämään liittyvät keskustelut loksahtelivat hyvin nopeasti yhteen. ”Ja sitten sitä vaan huomasi, että vietetään aikaa yhdessä myös vapaa-ajalla”, hän naurahtaa.

”Ollut hyvä säkä kaikissa rekryissä, jotenkin me vaan sovitaan ihmisinä yhteen”, Susanna tiivistää.

”Kutsuvieraslistalta löytyy aina”

Yhteistä tekemistä on niin töissä kuin vapaa-ajalla. Työpäiviensä aikana naiset käyvät usein yhdessä lounailla ja pitävät kahvitaukoja yhdessä. Toki myös yhteistyön ja samassa talossa työskentelyn kautta tulee oltua yhdessä, vaikka Tiina onkin nykyään eri tiimissä.

Heidän yhteinen ajanviettonsa ei kuitenkaan rajoitu pelkästään työpaikalle, vaan he viettävät paljon aikaa myös vapaa-ajalla yhdessä. Erityisesti liikuntaan liittyvä tekeminen yhdistää: hiihto, avantouinti, kuntosali ja tanssitunnit. Lisäksi he ovat käyneet esimerkiksi keikoilla ja festareilla, koko porukalla tai pienemmällä kokoonpanolla. Illanistujaisia ja aftereitakin vietetään ja yhteistä tekemistä ehdotetaankin hyvin matalalla kynnyksellä. Myös yhteinen whatsapp-ryhmä löytyy esimerkiksi hiihtolatuinfojen jakamista varten.

”Tälle porukalle on hyvä ehdottaa tekemistä kun on niitä yhteisiä asioita mitä tykkää tehdä ja seura on aina hyvää”, Tiina kertoo.

”Näiden ihmisten takiahan tänne tullaan”

Eliinan, Susannan, Helin ja Tiinan työtehtävät ovat sen kaltaisia, että työt hoituvat kyllä etänäkin. Työnantaja myös antaa mahdollisuuden laajaan etätyöhön, mutta he ovat kokeneet toimistolle tulemisen ja toistensa näkemisen ihan paikan päällä hyvin tärkeäksi.

”Mieluummin tuun toimistolle, koska tiedän että siellä on tyypit ja aina on kiva mennä töihin ja tavata ihmisiä siellä”, Susanna kertoo. Työystävyys vaikuttaa vahvasti myös työpaikkaan sitoutumiseen – Helin mukaan kynnys työpaikan vaihtamiselle olisi hyvin korkea, koska nämä työkaverit ovat niin tärkeä osa nykyistä arkea. Muut komppaavat tätä, eivätkä usko, että näin hyvää porukkaa voisi mitenkään löytyä muualta.

Myös muut ovat huomanneet tämän työyhteisön ja porukan erityislaatuisuuden – esimerkiksi harjoittelijat kuulemma aina hämmästelevät, etteivät ole koskaan olleet osana tiimiä, jossa olisi näin hyvä ilmapiiri ja jossa ihmiset aidosti välittävät ja viihtyvät toistensa kanssa.

”Se näkyy myös ideoinnissa ja luovuudessa kun henki on niin rento, että voit aina sanoa mitä mieltä oot. Hyvä ilmapiiri vaikuttaa siihen, mitä kaikkia siistejä juttuja voidaan tehdä eli se näkyy myös tuloksissa”, Tiina pohtii toimivan yhteispelin merkitystä työnteossa.

Työkavereista tietää myös aina saavansa tukea, niin hyvinä kuin hankalina hetkinä. Naiset kuvaavat, kuinka työpaikalle tuleminen on helpompaa myös huonoina päivinä kun tietää, että siellä saa olla oma itsensä ja saa tukea sekä tsemppausta itselle läheisiltä ihmisiltä. Ei tarvitse esittää mitään tai ”pukea naamaria päälle”. Stressikään ei tunnu niin painavalta, kun aina voi kysyä ja asioista tulee yhdessä parempia. Tätä he arvostavat suuresti omassa yhteisössään.

Eliina kertoo myös, kuinka pidemmän kotona vietetyn sairasloman aikana ehti ihan tulla ikävä ja kuinka onnellinen oli muiden näkemisestä töihin palattuaan. Koska yhdessä oleminen ja tekeminen on niin mukavaa, näkevät naiset yleensä myös loma-aikoina.

Heli: ”Pakkohan se on, tulis liian suuret vieroitusoireet!”

”Se lähtee myös johtamiskulttuurista ja esihenkilötyöstä”

Tilaa tunteille ja mielipiteille, sitä nämä naiset nimittävät psykologiseksi turvallisuudeksi työyhteisössään ja pitävät sitä suuressa arvossa. Vaasan seudulla toteutettiin viime vuonna rekrytointikampanja, jonka mottona oli ”Vaasassa kaikki tunteet saavat näkyä”. Heidän mukaansa tämä ei ole vain sanahelinää, vaan se todella näkyy heidän työpaikallaan.

Heli korostaa, kuinka heidän työpaikallaan työntekijöiden ei tarvitse kilpailla keskenään todistaakseen jotain, mikä myös vaikuttaa positiivisesti työilmapiiriin ja mahdollisuuteen läheisempien ihmissuhteiden rakentumiselle. Tämän mahdollistaa hyvä johtajuus ja aito välittäminen.

”Ei oo semmoista kilpailua että pitäis toisia vastaan toimia vaan yhdessä onnistutaan ja iloitaan toisten onnistumisesta”, Tiina pohtii. Muut ovat samoilla linjoilla: ”Itselle tulee hyvä mieli jos työkaveri on onnistunut jossain, eihän se ole keltään pois vaan sitten kehutaan ja kannustetaan”, Heli toteaa.

”Esihenkilölläkin on siinä iso rooli että luo sellaisen ilmapiirin että kaikki saa olla omia itsejään eikä tarvii esittää mitään. Esihenkilö ei katso kieroon sitä että täällä on ihmisillä hauskaa ja luottaa siihen että hommat hoituu silti”, Eliina antaa kiitosta. Työntekijät saavat myös aktiivisesti palautetta, mikä heidän kokemustensa mukaan vahvistaa tätä kulttuuria.

"Annetaan kaikkien loistaa on meidän motto!"