Virve Vierikko työskentelee Lohjan kaupungilla rekrytointisuunnittelijana.

Virve on työskennellyt Lohjan kaupungilla lähes koko työelämänsä. Hänen polkunsa kuitenkin alkoi keikkalaisena ruoka- ja siivouspalveluissa, jonka jälkeen hän eteni saman alan sisällä erilaisiin tehtäviin ennen muutosta nykyiseen rekrytointimaailmaan. Pyysimme häntä kertomaan urapolustaan Kuntarekryn artikkelisarjaan alanvaihdosta.

”Olen oppinut tosi paljon asioita ja kiinnostus rekry- ja hr-alan töihin on pysynyt vahvana ja kasvanut matkan varrella.”

Keikkalaisesta esihenkilöksi

Virve on alun perin kouluttautunut keittiöalalle ja suorittanut suurtalouskokin tutkinnon. Tie vei keikkatöiden kautta Lohjan kaupungille, jossa hän on viihtynyt lukuun ottamatta muutaman vuoden pätkää muualla, silloinkin tosin julkisen sektorin työnantajan palveluksessa.

Ammattitaitoaan Virve on kehittänyt työuransa aikana useaan otteeseen – keittiötyön ohessa hän suoritti johtamisen erikoisammattitutkinnon sekä hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen ammattitutkinnon. Viimeisimpänä ennen alanvaihtoa hän työskentelikin esihenkilötehtävissä ruoka- ja siivouspalveluissa. ”Olen oikeastaan edennyt omalla osaamisellani, en niinkään ole opiskellut aina jotain täysin uutta vaan vahvistanut erilaisiin tehtäviin tarvittavaa osaamista”, Virve toteaa.

Työskennellessään ruoka- ja siivouspalveluissa esihenkilönä Virven työnkuvaan sisältyi myös toimialan HR-tehtäviä ja mm. sijaisrekrytointien hoitamista. Jo tuolloin nämä osat työnkuvasta olivat mieluisia, mistä heräsikin ajatus, että tätä saattaisin haluta tehdä: ”Aina kun oppi uutta, niin se avasi silmiä HR-työn mielekkyydelle.”

Oikeassa paikassa oikeaan aikaan

Lohjan kaupunki perusti keskitetyn rekrytointiyksikön, Lohja rekryn, vuoden 2017 organisaatiouudistuksen myötä. Virve on ollut mukana rakentamassa yksikön toimintaa alusta asti.

”Minulla työelämässä asiat on jotenkin loksahdelleet itsestään paikoilleen ja on ollut mahdollisuuksia mitä pohtia. Tämä muutos tapahtui myös yllättäen, en ollut ajatellut, että nyt minusta tulee hr-alan ammattilainen”, Virve muistelee. Hän kertoo kuulleensa organisaatiomuutoksesta ja kaavailtavasta keskitetyn rekrytoinnin yksiköstä ja kiinnostui asiasta heti: ”Varasin henkilöstöjohtajan kanssa tapaamisen, koska halusin kuulla lisää, ja osoitin silloin kiinnostukseni tehtävään. Siitä ne palaset sitten loksahtelivat paikoilleen.”

Lohja rekry vastaa koko kaupungin rekrytoinneista ja sijaisrekrytoinneista. Virven mukaan uuteen tiimiin siirtyi sisäisesti neljä työntekijää, joista yksi oli hänen silloinen esihenkilönsä ruoka- ja siivouspalveluista, jonka kanssa hän oli jo hoitanutkin mm. työsopimus- ja sijaisvälitysasioita. Kaksi muuta työntekijää siirtyivät kaupungin ikääntyneiden palveluiden sijaisvälityksestä.

”Me opeteltiin työtehtäviä alkuun, itse en ollut esim. Kuntarekry-järjestelmää koskaan käyttänyt, mutta osa muista tiimiläisistä oli, ja sitten toki koulutusten kautta otettiin järjestelmää haltuun”, Virve kertoo. He alkoivat myös miettiä, miten rekrytointeja kannattaisi kaupungissa hoitaa, ja miten esihenkilöt osallistetaan siihen. Organisaatiossa otettiin uuden keskitetyn rekrytointiyksikön toiminta ja suunnitelmat ilolla vastaan.

”Kaikki meni jotenkin tosi kivasti ja helposti, muutos vaan soljui paikoilleen ja olin erittäin tyytyväinen. Organisaatiouudistuksen myötä minun työunelmat ovat lähteneet hyvin toteutumaan ja olen kyllä kiitollinen siitä.”

Uusi ja vanha oppi hyötykäytössä

Virve kokee, että hänen aiempi esihenkilötyökokemuksensa on auttanut nykyisessä tehtävässä suuresti: ”Tietää, kauanko siellä arjessa menee aikaa asioihin ja mikä se kiiretilanne on. Koen, että pystyn sen myötä auttamaan esihenkilöitä just oikeissa asioissa ja pystyn samaistumaan tilanteeseen.” Koska Virve on myös nähnyt ja ollut tukemassa sijaisten arkea, hän pitää erityisen tärkeänä, että myös sijaisille osoitetaan arvostusta työntekijöinä.

Jatkuva oppiminen on ollut Virvelle mieluista: ”En siis vielä ole käynyt varsinaista rekrytointialan koulutusta, mutta tämä ollut jatkuvaa oppimista, mikä sopi hirveen hyvin minun luonteelle, kun opin mielelläni tekemällä. Rekrytointisuunnittelijan työssä Virve nauttii esihenkilöiden tukemisesta ja onnistumisia tuleekin arjessa kinkkisten asioiden ratkaisemisesta. Ihmisläheisenä ja palveluhenkisenä ihmisenä työssä yhdistyy Virven mukaan sopivasti asiantuntijatehtävät ja ihmisten parissa työskentely.

Tälläkin hetkellä Virve vahvistaa osaamistaan: ”Toteutan yhtä unelmaani eli opiskelen Lohjalla Laurea ammattikorkeakoulussa tradenomitutkintoa töiden ohella, ei ehkä mikään kevein unelma mutta pienen askelin sitä kohti.” Virve kokee tradenomiopintojen vahvistavan hänen kokonaisosaamistaan ja antavan hänelle tulevaisuutta ajatellen rekrytointi- ja hr-alalla tärkeän korkeakoulututkinnon. Työ onneksi joustaa sen verran, että hän tekee tällä hetkellä 80-prosenttista työaikaa ja opiskelee yhden kokonaisen päivän viikossa.

Ajatuksia alanvaihdosta

Alanvaihto alkoi kiinnostaa Virveä alun perin siksi, että hän koki siinä kohtaa työuraansa jo kaipuuta pois keittiömaailmasta: ”Olin antanut sinne jo kaiken, mitä annettavaa ja päätin, että nyt pitää miettiä muuta.” Rekrytointisuunnittelijana aloittaessaan Virve koki monelle alanvaihtajalle tyypillisiä haasteita sen suhteen, että luottaa omaan osaamiseensa. Kun yksikön toiminta kuitenkin lähti soljumaan toivotunlaisesti ja työ tuntui mielekkäältä, vahvistui myös ajatus siitä, että on oikea henkilö oikeassa paikassa.

Virve uskoo, että vaikka hänen aiemmalla esihenkilökokemuksellaan ja muulla osaamisellaan olikin merkitystä valituksi tulemisessa, oli siinä myös tietyllä tavalla organisaation muutostilanteessa tähdet kohdillaan – oikea henkilö oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hän on myös nähnyt, kuinka julkisella puolella tehtävät saattavat olla hyvin monipuolisia ja erilaisten tehtävien kokeilemiseen annetaan mahdollisuuksia. ”Toki ihan mistä vaan alasta ei voi vaihtaa mihin vaan”, Virve toteaa.

Vaikka Virve piti keittiötyöstä, vanhaan hän ei kuitenkaan palaisi. ”Näen usein unta, että olen siellä keittiössä ja vaan muiden jarruna kun en osaa mitään”, hän naurahtaa. Aiemmasta työstä on siis sen verran aikaa, että sen alan osaamista pitäisi päivittää, jos ylipäätään haluaisi palata. Myöskään esihenkilötehtävät ei juuri nyt Virveä kiinnostaisi, vaan hän nauttii asiantuntijatyöstä.

”Toki rekrytointialakin on hyvin muuttuvainen ja kehityksessä täytyy olla mukana”, Virve pohtii. Vaikka työn ja opiskelun tasapainottelu ei ole helppoa, hän kokee työkokemuksensa opettaneen priorisoimaan ja strukturoimaan omaa arkea. Toki se vaatii joustoa myös perheen ja harrastusten osalta, mutta kyse on kuitenkin Virven mukaan pienestä hetkestä elämässä ja vie eteenpäin.

Nykyisessä työssään Virve on tykännyt erityisesti siitä, kuinka sen myötä on tutustunut monipuolisesti erilaisiin aloihin ja työtehtäviin, mikä on rikastuttanut ja avartanut omaa katsetta työelämässä ja oppinut arvostamaan uudella tavalla erilaisia ammatteja. Alanvaihtoa Virve ajattelee väylänä itselleen mielekkään työelämän rakentamiseen:

”Minusta on tosi tärkeetä, että työ on mielekästä, koska sen parissa vierähtää suurin osa arjesta. Jos työ ei ole mielekästä, niin kannattaa aktiivisesti pohtia eri vaihtoehtoja, toki realistisesti. Olisi hyvä muistaa myös, että muutoksen on lähdettävä itsestä. Joku toinen ei tule tarjoamaan sinulle jotain tosi erilaista, eli itsenäistä duunia on aktiivisesti tehtävä sen eteen.”