Työttömyys ja työnhaku kuormittavat henkisesti monella tasolla, varsinkin pitkittyessään.

Kysyimme työterveys- ja organisaatiopsykologi Eveliina Vänskältä vinkkejä työnhaussa jaksamiseen. Tässä artikkelissa käymme läpi, kuinka irtisanotuksi tulemisen, työttömyyden ja kielteisten rekrytointipäätösten aiheuttamaa henkistä kuormaa voi hallita, ja kuinka työnhakuajan voi pyrkiä erottamaan vapaa-ajasta.

Irtisanotuksi tuleminen elämänmuutoksena

Irtisanotuksi tuleminen on merkittävä kokemus, joka Eveliinan mukaan haastaa identiteettiämme usealla tasolla: ”Työidentiteetti on monille keskeinen osa minäkuvaa, joten sen menettäminen vaatii uudelleenorientoitumista. Lisäksi irtisanominen tarkoittaa konkreettisia muutoksia arkeen: ei enää työmatkoja tai työkavereiden näkemistä.” Toki myös taloudellinen epävarmuus kasvaa, kun säännöllisiä tuloja ei enää ole.

Eveliina korostaa, että surun ja menetyksen tunteet ovat täysin oikeutettuja ja luonnollisia, eikä niitä kannata tukahduttaa. Jokainen kuitenkin käsittelee menetystä yksilöllisesti: toinen tarvitsee tunteiden käsittelyyn enemmän tilaa ja aikaa, toinen rientää heti ratkaisukeskeisesti eteenpäin. Irtisanotuksi tullessa on tärkeää kiinnittää huomiota myös asioihin, jotka pysyvät ennallaan, kuten esimerkiksi asunto, perhe, ystävät, lemmikit ja harrastukset. Myös normaalien rutiinien ylläpito, kuten unirytmi, syöminen ja liikkuminen auttavat ylläpitämään hyvinvointia muuttuvassa tilanteessa: ”Pysyvät asiat elämässä luovat turvaa”, Eveliina toteaa.

Kun menetämme työstä ja työyhteisöstä saadun merkityksellisyyden, on Eveliinan mukaan tärkeää hakea ympäriltään kontakteja, jotka vastaavat yhteisöllisyyden ja merkityksellisyyden tarpeisiin. Näitä voi tulla luonnollisesti lähipiiristä, mutta myös esimerkiksi vapaaehtoistyö tai kerho- ja harrastustoiminta voivat vastata tähän. Nykyään myös netin kautta on mahdollista löytää uusia sosiaalisia ryhmiä matalalla kynnyksellä.

Työnhaku on työaikaa

Ajoitatko työnhakusi ns. työpäiville, vai kirjoitatko hakemuksia päivään ja kellonaikaan katsomatta? Työnhakua olisi hyvä ajatella ns. päivätyönä, vaikka voitkin toki valita itsellesi parhaiten sopivan ”työvuoron”. Psykologinen irtautuminen työstä on välttämätöntä hyvinvoinnille ja palautumiselle. Eveliina kannustaa rajaamaan työnhakua samoin kuin työtäkin, mitä voi helpottaa määrittelemällä itselleen konkreettiset työnhakuajat sekä ”työpaikan” – kotoa voi poistua esimerkiksi kirjastoon tai kahvilaan. Myös kotona voi valita ns. työhuoneen tai -pisteen.

”Määrittele sopiva tuntimäärä ja kellonajat päivälle työnhaun edistämiseen, ja pyri pysymään näissä. Epävarmuus voi kannustaa sinua käyttämään työnhakuun pitkiäkin aikoja, mutta muista, että olet levänneenä ja hyvinvoivana parhaimmillasi työnhaussa”, Eveliina muistuttaa. Aloittamisen haasteissa voi hyödyntää Eveliinan mukaan esimerkiksi Pomodoro-tekniikkaa, jossa työtä tehdään 25 minuutin vaiheissa, joita seuraa aina 5 minuutin tauko. Voit myös asettaa päivällesi tavoitteen, jonka täyttyminen sille päivälle riittää.

Työnhaku voi olla ammattialasta riippuen esimerkiksi tiedonhakua, työhaastatteluun valmistautumista, hakemusten kirjoittamista tai LinkedIn-postausten tekemistä. Ei siis kannata ajatella, että pelkkä hakemusten jättäminen olisi ”varsinaista” työnhakua. Työnhaun edistämiseksi voi Eveliinan mukaan määritellä myös työttömyydestä koituvat arjen hallinnan lisätyöt, kuten oman talouden suunnittelun muuttuneessa tilanteessa. Voit myös pyrkiä rajaamaan kuluttamaasi sisältöä esimerkiksi sosiaalisen median ”en halua nähdä tätä” -valinnoilla, mikäli huomaat työmarkkinoihin liittyvien aiheiden aiheuttavan sinussa ikäviä tunteita.

Hylkäys ei tarkoita, ettet sinä riitä

Kielteisen rekrytointipäätöksen vastaanottaminen voi aiheuttaa voimakkaitakin pettymyksen tunteita, varsinkin jos hakemukseen on käyttänyt paljon aikaa tai rekrytointiprosessi on ollut hyvin pitkä. Eveliinan mukaan näihin kannattaa valmistautua henkisesti, esimerkiksi kuvittelemalla molemmat lopputulemat ja niiden aiheuttamat tunteet etukäteen: ”Unelmointi ja toiveet uudesta työstä syntyvät mielessä hyvin automaattisesti. On hyvä antaa itselle tilaa innostua, mutta pyrkiä pitämään realistinen asenne sekä kohdata mahdollisesti esiin nousevat haastavat tunteet.” Tietoisen läsnäolon harjoitukset, joita löytyy esimerkiksi oivamieli.fi -sivustolta, voivat auttaa pysähtymään tällaiseen mielikuvaharjoitukseen.

Eveliina korostaa, että itselleen kannattaa myös osoittaa myötätuntoa, koska henkisestä paineesta ja haastavista tunteista hakuprosessin aikana ei yleensä voi päästä täysin eroon: ”Hylkäyksen kuvittelu valmistaa mieltä mahdolliseen pettymykseen: kuinka tuen itseäni tässä tilanteessa ja kohdistan itseeni myötätuntoista asennetta?” Monen eri työnhakuprosessin yhtäaikainen edistäminen voi vähentää liiallista emotionaalista kiinnittymistä yhteen paikkaan, joten muiden paikkojen aktiivista hakemista ei kannata lopettaa yhden prosessin edetessä. ”Hylkäysten käsittely myös kehittää resilienssiä, paineen sietoa ja tunteiden hallintaa, mistä voi olla suurta hyötyä myöhemmin elämässä”, Eveliina toteaa.

Älä jää yksin

Työttömyydestä aiheutuva kuormitus voi vaikuttaa mielialaan ja jaksamiseen voimakkaastikin. Mikäli et tunne ketään toista vastaavassa tilanteessa olevaa, voit pyrkiä hakemaan vertaistukea esimerkiksi internetistä. Jakamalla kokemuksia ja työnhakuvinkkejä muiden työnhakijoiden kanssa työnhaun taakka voi keventyä hieman, samalla kun saat arkeesi tärkeitä sosiaalisia kohtaamisia.

"Työtä hakiessa on hyvä muistutella itselleen tasaisin väliajoin, että tällä hetkellä työmarkkinatilanne on epäedullinen ja paljon hyviä hakijoita jää ilman paikkaa. Vertaistuki voi auttaa käsittelemään työnhakuun liittyviä vaikeita tunteita ja normalisoimaan tilannetta."

Eveliina muistuttaa, että jos itsessään huomaa huolestuttavia merkkejä, kuten mielialan pitkäaikaista laskua, hallitsematonta ahdistusta, epäterveellisten elämäntapojen aktivoitumista, sosiaalista vetäytymistä tai jatkuvaa ärtyneisyyttä, on hyvä tukeutua hyvissä ajoin ammattiapuun. Ota tällöin yhteyttä esimerkiksi oman alueesi terveysasemaan tai esimerkiksi Mieli ry:n kriisipuhelimeen tai chattiin.