Etätyötä on tehty varsinkin yksityisellä sektorilla jo pitkään, mutta etätyökäytännöt yleistyivät ja vakiintuivat myös julkisen sektorin työpaikoilla koronapandemian myötä.
Kun työnteko tapahtuu itsenäisesti tietokoneella sekä muiden ihmisten kanssa etäpalavereissa, puhelimessa ja sähköisissä viestintäkanavissa, ei ole mitään syytä, miksei etätyö olisi toimiva vaihtoehto. Kunnissa, oppilaitoksissa, kuntayhtiöissä ja hyvinvointialueilla on paljon tehtäviä, joissa ainakin osittainen etätyö on mahdollista. Esimerkiksi Lapin hyvinvointialueella etätyö on yleistä niissä työtehtävissä, jotka eivät ole paikkariippuvaisia, kuten erilaisissa asiantuntija- ja asiakaspalvelutehtävissä, kertoo rekrytointiasiantuntija Linda Riuttala.
Etätyössä kuitenkin korostuu työnantajan ja työntekijän välinen luottamus ja avoimuus. Työntekijän vastuu oman työn tuloksellisuudesta kasvaa, kun työskentelystä tulee väistämättä itsenäisempää. Lapin hyvinvointialueella etätyön koetaan lisäävän työn tehokkuutta, koska työ ei keskeydy samalla tavalla kuin toimistolla. Lisäksi etätyöllä voi olla vaikutusta työssä jaksamiseen:
”Etätyö lisää joustavuutta, helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä edistää työssä jaksamista ja hyvinvointia. Etätyö mahdollistaa työtehtävien hoitamisen sujuvasti ja tehokkaasti, sillä siirtymiin ei kulu aikaa.”
Etätyön ei tarvitse rajoittua vain oman kodin työpöydän ääreen, vaan monet työnantajat myös kuntasektorilla antavat työntekijän valita työskentelypaikkansa, kunhan nettiyhteys toimii, hommat hoituu, ja tavoitettavissa pysytään sovitusti. Monet työntekijät hyödyntävätkin mahdollisuutta tehdä töitä esimerkiksi mökiltä käsin kelien suosiessa. Etätyökäytänteissä on toki työpaikkakohtaisia eroja – toisaalla voi olla mahdollisuus jopa lähes täyteen etätyöhön, toisaalla etätyömahdollisuutta tarjotaan esimerkiksi tietyllä prosentilla. Työntekijällä voi myös olla mahdollisuus itse vaikuttaa etätyösopimukseensa perustelemalla ja osoittamalla toteen etätyön hyödyt oman työn tuloksellisuuden ja työssä viihtymisen kannalta.
Kaikilla aloilla etätyö ei toki ole mahdollista, kun esimerkiksi hoitotyössä ja kiinteistönhoidossa asiakas tai työkohde on muualla kuin omassa kotona. Etätyömahdollisuus onkin yleisintä tietotyössä, kuten hallinnon tehtävissä, juuri käytännön syistä. Myös esimerkiksi opettajat ovat paikoin saaneet mahdollisuuden toteuttaa osan työtehtävistään, kuten tuntisuunnittelua ja arviointeja, kotoa käsin. Lapin hyvinvointialueella etätyömahdollisuuden tarjoamisen on koettu helpottavan myös rekrytoimista:
”Etätyö mahdollistaa työn tekemisen yli aluerajojen, mikä mahdollistaa potentiaalisten työntekijöiden rekrytoimisen Lappiin, koska työ ei edellytä sitoutumista maantieteellisesti tietylle alueelle.”
Etätyö ei toki sovi kaikille eikä siihen ketään tietotyötä tekevääkään pakoteta enää koronarajoitteista luopumisen myötä. Etätiimien, etätyötä tekevien työntekijöiden ja erityisesti etätyöntekijöitä johtavien henkilöiden onkin tärkeää huolehtia sellaisista toimintatavoista, jotka eivät sulje ketään keskustelujen ulkopuolelle ja eriytä muusta työyhteisöstä. Työnhakijat kuitenkin erityisesti tietotyön aloilla arvostavat etätyömahdollisuutta harkitessaan uutta työpaikkaa.
Linda Riuttala kokee etätyömahdollisuuden vaikuttavan suuresti omaan arkeen ja työssä viihtymiseen Lapin hyvinvointialueella. Etätyö tuo muun muassa joustavuutta arkeen ja mahdollistaa paremman palautumisen, kun työtä voi tauottaa vapaammin. Myös keskittyminen on helpompaa, kun ympärillä ei ole niin paljon häiriötekijöitä. Etäjohtamista hän kuitenkin pitää tärkeänä ja kokee, että hyvinvointialueella on onnistuttu toimivien etäkäytänteiden luomisessa:
”Etäjohtamisen näen myös sujuvan säännöllisen yhteydenpidon sekä tavoitettavissa olemisen kautta. Myös viikoittain järjestettävät etäpalaverit tukevat johtamista ja ajantasaista viestinnän vaihtoa. Työyhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta on ollut helppo luoda ja ylläpitää yhteisten etäkahvittelutuokioiden sekä Teams-puheluiden ja -ryhmäkeskustelujen kautta.”