Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on kunta- ja hyvinvointialan työnantajajärjestö, joka ajaa näiden organisaatioiden etuja työmarkkinoilla myös keskusjärjestönä. Kysyimme KT:n edustajalta, mikä tekee kunta- ja hyvinvointialuesektorin työmahdollisuuksista mielenkiintoisia ja millaisia asioita työnhakijoiden olisi näistä hyvä tietää.
Työtehtävien kirjo on laaja
Useimmille tulee mieleen kunta- ja hyvinvointialuesektorin työtehtävistä eniten julkisuudessa esillä olevat peruspalvelutehtävät, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto, opetusala ja varhaiskasvatus. Tiesitkö, että kunnissa ja hyvinvointialueilla työskennellään kuitenkin jopa 8000 erilaisella ammattinimikkeellä?
”Harvemmin julkisuudessa ovat esillä esimerkiksi monenlaiset teknisen alan suunnittelutehtävät esimerkiksi kaavoituksessa tai rakentamisessa. ICT-alan työntekijöitä tarvitaan alalle myös enenevässä määrin mm. merkittäviin kehittämistehtäviin. Kirjasto- ja kulttuurialan tehtävistäkin voisi olla laajempaa tietoisuutta. Tilaa julkisuudessa eivät usein myöskään saa kiinteistö- ja ruokahuolto tai puhtauspalvelut”, kertoo KT:n yhteysjohtaja Aija Tuimala.
Kuntaorganisaatiot ja hyvinvointialueet tarjoavat paljon nuorille ja opiskelijoille sopivia kesätyö-, harjoittelu- ja lopputyöpaikkoja sekä lyhytaikaisia sijaisuuksia eri toimialojen tehtävissä. Työnantajat tekevät lisäksi oppilaitosyhteistyötä. ”Edelliset ovatkin hyvä reitti päästä tutustumaan alaan ja tuoda osaamistaan esille”, KT:lta vinkataan.
Kunta- ja hyvinvointialalla riittää mielenkiintoisia töitä eri puolilla Suomea. Alan töitä tehden voi elää omannäköistään elämää esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tai Lapissa.
Työnteon tapoja kehitetään jatkuvasti
KT palkitsee vuosittain työpaikoilla toteutettuja kehittämistekoja, joita kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat ovat ilmoittaneet pelkästään vuonna 2023 lähes 250 kappaletta.
”En usko, että laajasti tiedetään ja ymmärretään, kuinka paljon palveluja kehitetään jatkuvasti kunnissa ja hyvinvointialueilla asiakkaita ajatellen. Myös digitaalisten palveluiden hyödyntäminen on edistynyt viime vuosina valtavasti. Alojen tehottomuus ja vanhanaikaisuus on käsitys, jota olisi selkeästi tarpeen oikoa”, korostaa Tuimala.
Voit lukea lisää kunta-alalla tehtävästä kehittämistyöstä tutustumalla Tärkeissä töissä -sivustoon ja siellä jaettaviin kehittämisesimerkkeihin: https://tarkeissatoissa.fi/.
Työ on merkityksellistä ja vastuullista
Kunta- ja hyvinvointialalla työskennellään merkittävissä niin yhteiskuntaa, yrityselämää kuin yksittäisiä kansalaisia hyödyntävissä tehtävissä. Työnantajat ovat aidosti sitoutuneet työelämän kehittämiseen itse sekä yhteistoiminnallisesti eli henkilöstön edustajien kanssa.
”Verorahoituksella toimitaan vastuullisesti, mikä heijastuu myös henkilöstöpolitiikkaan. Alan työnantajat palkkaavat usein kokoaikaisiin vakituisiin työsuhteisiin tai mikäli työsuhde on määräaikainen, on sillä joku erityinen peruste”, Tuimala painottaa.
Kuntien ja hyvinvointialueiden kilpailukykyiset työsuhde-edut saattavat myös yllättää työnhakijat positiivisesti. Esimerkiksi lomaetuja pidetään yleisesti hyvätasoisina ja perhevapaat huomioivat hyvin myös perheiden tilanteet. Voit lukea lisää vanhempainvapaiden käytöstä kunta- ja hyvinvointialuesektorilla täältä. Lisäksi työnantajat tukevat osaamisen kehittämistä kunkin alan tarpeiden mukaisesti, KT:lta kerrotaan.
Julkinen työ tarvitsee osaavat ja hyvinvoivat tekijänsä myös jatkossa. Kuntien ja hyvinvointialueiden osaajapulaan on vastattava työhyvinvointia parantamalla, koulutusmääriä lisäämällä, työperäistä maahanmuuttoa edistämällä ja ottamalla käyttöön uusia teknologioita sekä toimintatapoja.
Rekrytoinnit toteutetaan lainsäädäntöä noudattaen
Kuntia ja hyvinvointialueita ohjaavat rekrytoinnissa sekä lainsäädäntö että organisaatioiden omat säännöt. Säännöissä määrätään esimerkiksi siitä, kuka voi päättää tehtävien täyttämisestä. Monesti tehtävän täyttäminen ei ole ainoastaan tulevan esihenkilön päätettävissä, kuten yrityksissä voi olla tapana, vaan esitys viedään esimerkiksi esihenkilön hyväksyttäväksi. Tietyistä tehtävistä päätöksen voi tehdä jopa monijäseninen toimielin.
”Kunta- ja hyvinvointialalla on yleistä, että tehtävät ovat julkisesti haussa. Rekrytointia ohjataan virka- ja työsuhdelainsäädännöllä. Rekrytointiprosessi voi joskus tuntua monimutkaiselta, mutta menettelyjen tarkoituksena on varmistaa hakijoiden tasapuolinen kohtelu koko hakuprosessin ajan”, Tuimala selventää.
