Jokainen on varmasti joskus kamppaillut CV:tä tai työhakemusta tehdessään sen kanssa, miten kuvailla omaa osaamista ja ominaisuuksia työnantajalle.
Voi olla, että haaste ei ole pelkästään sanoittamisessa, vaan jo omien vahvuuksien ja osaamisten tunnistamisessa. Tässä artikkelissa käydään läpi erilaisia tapoja oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistamiseksi sekä sanoittamiseksi.
Jokaisella on osaamista
Oma koulutus- ja työkokemustausta on jokaisella tiedossa, ja se on yleensä se helpoin asia lisätä omaan ansioluetteloon. Osaamista on kuitenkin monenlaista ja monella tasolla – oletko esimerkiksi pohtinut syvällisemmin opintojesi ja työsuhteidesi aikana kerryttämääsi tietopääomaa ja oppimiasi käytännön taitoja, tai kenties harrastustesi tai persoonallisuutesi vaikutusta toimintaasi myös työelämässä?
Koulutus. Olitpa käynyt hyvin käytännönläheisen tai teoreettisen koulutuksen, jokainen oppii sekä teoreettisia että käytännön asioita oman alansa opintojen aikana. Mikäli koulutus on ollut hyvin teoreettinen, voi olla että osaat esimerkiksi hahmottaa kokonaisuuksia ja asioiden syy-seuraussuhteita tavalla, joka nojaa tutkittuun tietoon. Mikäli koulutus on puolestaan ollut hyvin käytännönläheinen, olet saattanut kerryttää jo opintojen aikana sitä käytännön kokemusta alasi työtehtävistä.
Useimmat koulutukset sisältävät myös esimerkiksi erilaisia workshopeja ja ryhmäprojekteja. Vaikka nämä olisivatkin yksittäisiä, lyhytkestoisia tapauksia, näistä voi oppia tärkeitä työelämätaitoja, kuten tiimityöskentelyä, asiakasvastuuta, projektinhallintaa, resursointia ym.
Työkokemus. Työkokemus on helposti jäsennettävissä ansioluetteloon. Muistathan kuitenkin, ettei osaamisesi pysy stabiilina tai rajoitu vain tehtävänimikkeeseesi. Oletko esimerkiksi koskaan listannut, mitä kaikkia työtehtäviä – niin käytännönläheisiä kuin esimerkiksi asiantuntijatyötä – työnkuvasi sisältää? Työkokemusta olisi aina hyvä avata, CV:ssä tiiviimmin, työhakemuksessa tai esimerkiksi LinkedIn -profiilissa laajemmin.
Työsuhteissa kerrytettyä osaamista ei kannata myöskään rajata tiukasti omaan työnkuvaan. Oletko esimerkiksi vetänyt jotain tiimiä tai esittänyt kehitysehdotuksia johdon suuntaan? Organisoinut työpaikan harrastetoimintaa? Yksi hyvä kysymys itselle esitettäväksi: Millaisissa asioissa työkaverini ovat tulleet hakemaan minulta neuvoja tai näkemystä?
Kurssit ym. Oletko osallistunut joko aiemmassa työpaikassasi, opintojesi aikana tai vapaa-ajalla erilaisille osaamisesi kehittämiseen tähtääville kursseille? Esimerkiksi ensiapukurssi, hygieniapassi, trukkikortti, täydennyskoulutusjakso ja esihenkilövalmennus ovat esimerkkejä tällaisista omaan pääasialliseen tutkintoon kuulumattomista, hienoista osoituksista siitä, että olet halunnut kehittää osaamistasi. Muista kertoa näistä töitä hakiessasi ja myös pohtia, miten niitä voisi uudessa työpaikassa kenties hyödyntää.
Luottamustehtävät. Oletko kenties toiminut opintoalasi ainejärjestön hallituksessa, työpaikkasi työsuojeluvaltuutettuna, häirintäyhdyshenkilönä, tukioppilaana tai yhdistystoimijana? Luottamustehtäviä on tarjolla joka lähtöön alkaen jo peruskoulun tukioppilastoiminnasta. Osa näistä voi liittyä opintoihisi tai työelämään, mutta osassa saatat olla mukana ihan vaan harrastusmielessä tai poliittisena toimijana.
Oli kokemuksesi millainen tahansa, luottamustehtävä on nimensä mukaisesti aina luottamustehtävä. Tällainen kokemus kertoo mm. aloitteellisuudesta, idearikkaudesta, vastuunottokyvystä ja sosiaalisesta kompetenssista.
Harrastukset. Myös vapaa-ajan toiminnassa voi oppia tärkeitä työelämätaitoja, eikä niiden merkitys ole yhtään sen vähäisempää, vaikkei niitä olekaan oppinut esimerkiksi töissä tai koulussa. Oletko esimerkiksi ollut mukana jossain harrastustoiminnassa useita vuosia, oli se sitten urheilua, taidetta, käsityötä tai vaikkapa teatteria? Olet siis kykenevä sitoutumaan pitkäjänteisesti itsesi kehittämiseen. Tai oletko harrastanut jotain joukkuelajia? Olet siis kykenevä tiimityöskentelyyn ja yhteisen edun tavoitteluun.
Henkilökohtaiset ominaisuudet. On helppo unohtaa, että myös henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten persoonallisuus ja viestintätaidot, voivat olla arvostettuja vahvuuksia työelämässä. Pohdi, millaisista piirteistäsi olet saanut positiivisia kommentteja elämäsi aikana. Oletko esimerkiksi kuullut olevasi helposti lähestyttävä, aurinkoinen, luontainen esiintyjä, hyvä kuuntelemaan, luotettava tai selkeäsanainen? Nämä kuulostaa ominaisuuksilta, joita työnantaja tuskin pistäisi pahakseen työntekijässään.
Omaa osaamista voi joskus olla vaikea itse nähdä. Kysy siis perheeltäsi, ystäviltäsi tai vaikkapa nykyisiltä työkavereiltasi, mitä he näkevät sinun vahvuuksinasi. Saatat kuulla asioita, joita et olisi itse osannut ajatella!
Kielestä löytyy keinot
Kun olet kartoittanut omaa osaamistasi, seuraa monille haastavampi osuus eli osaamisesta kertominen. Useimmiten osaamista joutuu sanoittamaan työhakemuksiin, mutta myös esimerkiksi CV ja LinkedIn-profiili sisältää tiivistyksiä omasta osaamisesta. Lisäksi voi olla, että teet videohakemuksen tai osallistut videohaastatteluun, jolloin osaamista pitää sanoittaa omilla kasvoilla kameralle puhuen. Toki viimeistään varsinaisessa työhaastattelussa jokainen joutuu perustelemaan omaa osaamista kasvokkain suoraan potentiaaliselle työnantajalle. Miten omasta osaamisesta kannattaa siis kertoa?
Ole oma itsesi. Aitoutta on vaikea teeskennellä. Tulet todennäköisesti toimimaan uudessa työpaikassa alkujännityksen jälkeen omana itsenäsi, joten miksi esittää mitään muuta työtä hakiessakaan? Toki on aina syytä ajatella, mitä kertoo ja miten. Rekrytoiva työnantaja voi kuitenkin olla harjaantunut esimerkiksi tunnistamaan, mikäli sanomasi ei istu suuhusi, vaikkei hän sinua tuntisikaan.
Valmista ei tarvitse tulla kerralla, ainakaan työhakemuksen laatimisen vaiheessa, joten kirjoita ensin ylös luonnehdintoja omasta osaamisestasi siten, kun ne sinulle ensimmäisenä tulevat mieleen. Sen jälkeen voit lähteä pohtimaan, onko kirjoittamasi helposti ymmärrettävää, kieliopillisesti järkevää ja riittävän kuvaavaa käytännön tasolla. Kuulostaako tuotoksesi sinulta vai teennäiseltä? Käytitkö haluamasi termejä?
Käytä esimerkkejä. Ei riitä, että kerrot osaavasi tällaista ja olevasi tällainen. Oli kyseessä työhakemus tai haastattelu, oma osaaminen tulee pystyä perustelemaan. Onneksi perusteluiden lisääminen helpottaa osaamisen sanoittamista – et olekaan vain yksittäisten termien varassa. Toki CV:ssä tila on hyvin vähäinen, jolloin voi olla, ettet pysty siinä avaamaan asioita kovin monisanaisesti. Hakemus onkin sitten se paikka, jossa voit avata osaamistasi, oppimaasi ja taitojasi laajemmin.
Paras perustelu on aina käytännönläheinen, joka osoittaa syy-seuraussuhteen. Esimerkiksi, jos olet kertonut CV:ssäsi toimineesi aiemman työpaikkasi kehitysprojektin vetäjänä, voit kertoa hakemuksessasi oppineesi, millaista projektin aikatauluttaminen, resursointi, läpivienti ja viestintä käytännössä on ja samalla kokeneesi ammatillisesti tärkeitä onnistumisia niin yksilönä kuin yhdessä projektitiimin kanssa.
Mikäli kerrot olevasi tunnollinen, kerro sen tarkoittavan sitä, että sinulle on tärkeää aina kohdata työsi laatuvaatimukset, ilman että se on pois työsi tehokkuudesta. Jos taas koet koulutustaustasi teoreettisen tietotaidon olevan hyödyksi uudessa työssä, kerro miten se arjen työssä voisi näyttäytyä esimerkiksi siten, että perehdyt huolellisesti ohjeisiin etkä tee liian pikaisia johtopäätöksiä ilman, että olet saanut kokonaiskuvan tilanteesta.
Vältä kliseitä. Työnhaussa erottautuminen voi olla varsinkin tekstimuodossa haastavaa, koska työelämässä tarvittaville ominaisuuksille on vain rajallinen määrä erilaisia termejä. Videomuodossa ja esimerkiksi haastattelussa erottautuminen on helpompaa, koska silloin voit paremmin myös tuoda esiin omaa persoonaasi ja hyödyntää sosiaalisia taitojasi.
Rekrytoivat henkilöt kuitenkin osaavat löytää helmet tekstimassojen joukosta – mitä jos käyttäisit esimerkiksi termin oma-aloitteinen sijaan termiä aloitteellinen tai avaisit kyseistä ominaisuutta muutamalla sanalla, kuten haen aktiivisesti lisävastuuta. Tai sen sijaan että kertoisit olevasi ”kaikkien kaveri”, mitäpä jos kertoisit, että olet kuullut olevasi helposti lähestyttävä ja tärkeä osa työyhteisöjäsi.
Helppo tapa synonyymien ja vaihtoehtoisten ilmausten hakemiseen nykypäivänä on sparrailla tekoälyn kanssa! Voit esimerkiksi pyytää ChatGPT:n ilmaisversiota tuottamaan sinulle erilaisia vaihtoehtoja sen asian sanoittamiseksi, jonka kanssa kamppailet. Voit sitten valita näistä haluamasi ja muokata sen sopimaan juuri sinun suuhusi.
Tutustu myös muihin työnhakuun liittyviin artikkeleihimme mm. perinteisen ja videomuotoisen CV:n ja työhakemuksen laatimisesta sekä työhaastatteluun valmistautumisesta.
