Emma Suortti työskentelee Kymenlaakson hyvinvointialueella rekrytointiasiantuntijana.

Taustalla hänellä on sairaanhoitajan tutkinto ja monipuolista työkokemusta alalta, mutta harrastuneisuus sosiaalisen median parissa aukaisi hänelle kolme vuotta sitten mahdollisuuden yhdistää kiinnostuksensa ja hyödyntää sisällöntuotannon osaamistaan hyvinvointialueen työnantajamielikuvatyön parissa. Pyysimme häntä kertomaan urapolustaan Kuntarekryn artikkelisarjaan alanvaihdosta.

”En ole elämässäni ollut tylsässä työpaikassa, olen tykännyt kaikesta mitä teen.”

Monipuolista hoitotyötä

”Sairaanhoitajalla on mieletön määrä mahdollisuuksia tehdä erilaisia asioita elämässä ja kokeilla erilaisia työpaikkoja. Koulutuksesta sai valtavan hyvät eväät ja valmiuksia monenlaiseen työhön.”

Emma valmistui vuonna 2013 sairaanhoitajaksi Kymenlaaksossa ja aloitti työskentelyn ikääntyneiden parissa Kotkan kaupungilla. Työpaikassa ehti vierähtää vuosi, ennen kuin hän muutti Tampereelle. Tampereelta onneksi aukesi vastaavan sairaanhoitajan äitiysloman sijaisuus, josta hän jäi myös itse vanhempainvapaalle oman perheen kasvaessa. Vanhustyö oli mieluista, mutta jo kouluaikana Emma tiesi päihdetyön kiinnostavan erityisesti – tuohon aikaan päihde- ja mielenterveystyön paikat olivat kuitenkin äärimmäisen kysyttyjä.

Palatessaan työelämään Tampereella Emma sai kaipaamansa paikan nuorten mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yksiköstä vastaavana sairaanhoitajana. Elämällä oli kuitenkin muita suunnitelmia ja Emma palasi perheineen takaisin Kotkaan. Muutoksen jälkeen hän sai onneksi jatkaa itseä kiinnostavan erikoisalan eli mielenterveys- ja päihdetyön parissa ja pitää psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottoa avopuolella perusterveydenhuollossa. Uuden vanhempainvapaajakson jälkeen hän siirtyi korvaushoitoon ja haittoja vähentävään työhön, josta hän piti kovasti ja jota hän teki pari vuotta ennen siirtymistä nykyiseen tehtävään.

”Mitä haluaisin sanoa itselleni nuorena sairaanhoitajaopiskelijana, joka mietti mitä minusta tulee isona, niin se että sairaanhoitajan tutkinto on mielettömän monipuolinen ja sinun on mahdollista päästä pitkälle sillä, jos vaan itse haluat”, Emma pohtii. Opiskeluaikana hän työskenteli monipuolisesti erilaisissa vanhuspalveluyksiköissä, kotihoidossa ja myös lastensuojelussa.

Päätös hakea rekrytointiasiantuntijan paikkaa ei siis johtunut siitä, että hoitotyöhön olisi jotenkin tyytymätön: ”Päätin hakea kun ajattelin että eihän se minulta mitään vie, jos työt jatkuu korvaushoidossa niin olen tyytyväinen, mutta jos pääsen etenemään elämässä niin olen tyytyväinen!”

Harrastuksesta kilpailuetua

Hoitotyön ohessa Emma on tehnyt lähes jatkuvasti sisällöntuotantoa. Vuonna 2013 hän aloitti kirjoittamaan blogia, joka kasvoi suhteellisen isoksi. Hän pääsi kirjoittamaan suosittuun FitFashion -portaaliin perheaiheista ja sai hyvin näkyvyyttä sisällölleen. Tämä oli blogien kulta-aikaa ennen Instagramia, jonne sisällöntuotanto sitten vuosien saatossa siirtyi myös Emmalla. Omana harrastuksena tehty sisältö toi myös lisätuloja päivätyön ohessa.

Kun Emma siirtyi päihdetyöhön, lopetti hän aktiivisen blogin pitämisen: ”Päihdetyössä kuitenkin piti pitää yksityisyyden suojasta huolta eri tavalla kuin vanhustyössä.” Hän kuitenkin päivitteli omaa Instagramiaan ja lisäksi teki eri yrityksille satunnaisesti sisältöjä heidän kanaviinsa ja konsultoi pienyrityksiä sisällöntuotannossa. Tämä kaikki sivutoiminen tekeminen oli mahdollista omien kiinnostusten ja harrastuneisuudesta kerrytetyn osaamisen kautta: ”Muuta markkinointiin liittyvää koulutusta en ole käynyt kuin Sisällöntuotannon kouluttaja -koulutuksen muutama vuosi sitten, joka kuitenkin vanhenee nopeasti, kun nämä asiat päivittyy jatkuvasti”.

Kun Kymenlaakson hyvinvointialueella aukesi rekrytointiasiantuntijan tehtävä, jossa painotettiin sisällöntuotannon kokemusta, oli Emman sosiaalisen median osaaminen ratkaisevassa roolissa: ”Sain yhdistettyä sisällöntuotannon lopulta tähän omaan työhön mikä oli hauskaa, nyt ei kyllä omaa somea jaksa kauheasti päivitellä, kun töissä sitä tekee”, Emma toteaa.

Uusi urapolku

Emma aloitti Kymenlaakson hyvinvointialueella (ent. sairaanhoitopiiri) rekrytointiasiantuntijana kolme vuotta sitten: ”Tuntui jo hakuvaiheessa että työpaikka tuntui liian hyvältä ollakseen totta ja olen edelleen sitä mieltä, että tämä on ihan liian kivaa ollakseen totta!”

Työnantaja näki arvon Emman sisällöntuotannon ja hoitotyön substanssiosaamisen yhdistelmässä, vaikka Emmalla ei ollut aiempaa kokemusta rekrytointi- ja HR-tehtävistä eikä varsinaista markkinoinnin koulutusta. Siirtyminen uudenlaisiin tehtäviin tapahtui tietyllä tavalla onneksi korona-aikana, koska se antoi mahdollisuuden opetella uuteen työhön rauhassa, kun esimerkiksi rekrytointimessuja ei järjestetty. Emma kertoo nähneensä paljon vaivaa haastattelujen eteen eikä pidä itsestäänselvyytenä, että paikan sai.

”En tuolloin ymmärtänyt HR:stä mitään, mutta ajattelin, että olenhan minä esim. alkukartoituksia ym. tehnyt ja kyllä minä ihmiset tunnen ja osaan keskustella, et en usko että rekrytointi sen monimutkaisempaa voi olla kuin psykiatrisen potilaan tilan selvittäminen”, Emma muistelee ajatelleensa ennakkoon. Todellisuudessa työhön liittyi toki paljon esimerkiksi lakeja ja virkoihin sekä työsuhteisiin liittyviä asioita, joita onneksi sai opetella ja harjoitella rauhassa. Alkuun otettiin haltuun rekrytointiprosessin läpivienti ja muut perusasiat sekä suunniteltiin sisällöntuotantoa.

Kun Emma aloitti hyvinvointialueen rekrytointiyksikössä, oli heitä vain kaksi. Myöhemmin tiimiin lisättiin henkilöitä ja myös Emman työnkuva muotoutui erilaiseksi kuin aloittaessa – nykyään hän keskittyy lähinnä työnantajamielikuvan kehittämistyön johtamiseen osana tuottavuusohjelmaa, eikä hän ole enää juuri rekrytoinneissa mukana muutoin kuin miettimässä ja toteuttamassa niiden markkinointia. Hän myös vastaa rekrytointitapahtumista, joihin he osallistuvat.

”Työ tekijäänsä opettaa pitää paikkansa, mutta ei pelkästään”, Emma pohtii. Hän kokee oman osaamisen kehittämisen tärkeänä, varsinkin alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Työssä aloitettuaan hän kävi avoimella puolella HR:n opintoja kerryttääkseen kokonaisvaltaisempaa osaamista ja tietämystä käytännön työn tueksi. Tälläkin hetkellä hän opiskelee ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, kehittämistä ja johtamista.

”Jatkuvasti on kuitenkin kaikkea uutta, esim. olen joutunut opettelemaan graafisen suunnittelun ohjelmia ja ymmärtämään markkinoinnin mittaamisesta ynnä muusta, mutta kaikki on kuitenkin opittavissa, jos itse niin haluaa”, Emma toteaa. Nykyisessä työssä hän nauttiikin suuresti siitä, että pääsee hyödyntämään omaa luontaista luovuuttaan kaikissa sen mitoissaan, luomaan uutta ja miettimään ratkaisuja markkinoinnin eri aspekteihin. ”Toki hoitotyössäkin saa jossain määrin olla luova, mutta ei kuitenkaan tällä tavalla!”

Vaikka hyvinvointialueen rekrytointiasiantuntijan ja -tiimin työmäärä voi välillä olla valtava, Emma on kokenut saavansa työstä paljon enemmän kuin mitä sille antaa. Myös oman työyhteisön ja esimerkiksi hyvinvointialueen viestintäyksikön tuki käytännön työssä auttaa haastavissa tilanteissa.

”Tykkään tästä aivan mielettömän paljon ja koen että olen omalla vahvuusalueellani kun saan edelleen olla ihmisten kanssa tekemisissä ja auttaa heitä onnistumaan, vaikkei se olekaan samanlaista auttamista kuin hoitotyössä. Tässäkin tulee onnistumisia, kun saadaan vaikka rekrytoitua lääkäri messuilla tai markkinoinnilla houkuteltua haastavassa rekryssä ihmisiä hakemaan”, Emma kertoo.

Minäkö alanvaihtaja?

”En oikeastaan pidä itse itseäni alanvaihtajana, koska olen vain tekemässä sotealan työtä eri näkökulmasta ja tämä työ oli vain erilainen mahdollisuus oman organisaation sisällä.”

Emman mukaan usein ajatellaan, että nyt tässä pitäisi sitten kouluttautua kokonaan uusiksi, jos haluaisi tehdä erilaisia töitä. Toki tietyissä tapauksissa näin onkin. Emma ei kuitenkaan ollut ajatellut rekrytointi- ja HR-työtä mahdollisena sairaanhoitajataustansa vuoksi, ennen kuin sisällöntuotannon osaamista painottava paikka avautui. Hän myös kokee valtavaa hyötyä hoitoalan kokemuksistaan nykyisessä tehtävässä ja kokee hyödyntäneensä kaikkea mitä sieltä on ammennettavissa: ”Kun on työskennellyt monipuolisesti eri yksiköissä ja hoitotyön tehtävissä, niin se on todella suuri voimavara rekrymarkkinoinnin suunnittelussa, että käsittää palveluverkon, tuntee ihmisiä ja ymmärtää sitä arjen työtä siellä.”

Emma kannustaa ihmisiä kokeilemaan asioita ja uuden suunnan hakemista rohkeasti ja uskoo että mahdollisuuksia voi avautua, jos koko sydän on siinä mukana ja omaan osaamiseen uskoo riittävästi – onhan hän siitä elävä esimerkki. Työ on kuitenkin niin suuri osa ihmisen elämää, että jokaisen kannattaisi pyrkiä rakentamaan itselleen mielekäs työelämä ja opiskella kasvattaakseen osaamistaan ja tuottaakseen tarvittavaa lisäarvoa, huolimatta siitä, että muutos voi pelottaa. Ainahan sitä voi myös vaihtaa alaa ja työpaikkaa uudelleen, Emma toteaa.

”Toki olen aina tykännyt päihdetyöstä valtavasti ja tykkään edelleen ja jos elämä tai hyvinvointialueen suunta muuttuisi niin en pidä poissuljettuna, että palaisin vanhaan. Nautin kuitenkin tästä mitä teen valtavan paljon ja koen että olen nyt siellä missä kuuluukin olla, tekemässä asioita mitä kuuluu tehdä, ja toivon että tämänkaltaisia töitä saan tehdä jatkossakin, tässä kehittyä ja mennä eteenpäin”, Emma tiivistää.